KKO:1997:208
- Asiasanat
- Rikosvahingon korvaaminen, Petos
- Tapausvuosi
- 1997
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R 96/241
- Taltio
- 4560
- Esittelypäivä
Vastaajat olivat tilanneet myyjältä laskua vastaan televisio- ja videolaitteita, jotka he olivat heti myyneet aikomattakaan maksaa niitä. Vastaajat tuomittiin rangaistukseen petoksesta.
Ään.
Koska ei ollut perustetta arvioida asianomistajalle rikoksesta johtuvaa vahinkoa pienemmäksi kuin siinä tapauksessa, että vastaajat olisivat ostajina jättäneet sopimusvelvoitteensa täyttämättä, vastaajat velvoitettiin suorittamaan asianomistajalle vahingonkorvauksena tilaussopimuksen mukainen laitteiden hinta.
VahL 5 luku 1 §
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Forssan käräjäoikeuden tuomio 10.5.1994
Käräjäoikeus katsoi virallisen syyttäjän syytteestä selvitetyksi, että A ja B olivat 10.5.1993 Espoossa yksissä tuumin hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttäneet Kaukomarkkinat Oy:n edustajia luovuttamaan heille velaksi kolme Panasonicmerkkistä televisiota ja kolme Panasonic-merkkistä videota yhteiseltä arvoltaan 61 074 markkaa salaamalla sen, ettei heillä ollut tarkoitustakaan maksaa kauppahintaa. Teon johdosta asianomistajalle oli aiheutunut 40 000 markan suuruinen tappio.
Samalla kun A ja B kumpikin tuomittiin rangaistukseen törkeästä petoksesta ja muista heidän syykseen luetuista rikoksista, käräjäoikeus velvoitti heidät yhteisvastuullisesti suorittamaan Kaukomarkkinat Oy:lle korvauksena kolmesta Panasonic-merkkisestä televisiosta ja kolmesta Panasonic-merkkisestä videosta yhteensä 40 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 10.5.1993 lukien.
Turun hovioikeuden tuomio 12.12.1995
Hovioikeus, jossa Kaukomarkkinat Oy haki muutosta ja vaati, että A:n ja B:n yhteisvastuullisesti yhtiölle maksettavaksi tuomittu korvaus korotetaan 61 074 markaksi, ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa myönnettiin. Kaukomarkkinat Oy on toistanut vaatimuksensa, että A ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan yhtiölle aiheuttamansa vahinko täyteen määrään eli 61 074 markkaan asti korkoineen.
B on antanut häneltä pyydetyn vastauksen. A ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 29.12.1997
Perustelut
A ja B ovat yksissä tuumin tilanneet edustamansa yhtiön nimissä Kaukomarkkinat Oy:ltä käräjäoikeuden tuomiossa todetuin tavoin kolme televisiota ja kolme videolaitetta. Saatuaan laitteet haltuunsa A ja B ovat suunnitelmansa mukaisesti jättäneet laitteet maksamatta ja myyneet ne heti eteenpäin. Tästä törkeästä petoksesta heidät on tuomittu rangaistukseen.
A ja B ovat kiistäneet Kaukomarkkinat Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen määrän muun muassa todeten, ettei heillä alunperinkään ollut tarkoitusta maksaa laskua. Tästä petosrikoksesta on heidän mukaansa asianomistajalle aiheutunut todellista vahinkoa ainoastaan jälleenhankintahinnan eli 40 000 markan verran.
Korkein oikeus toteaa, että Kaukomarkkinat Oy on toimittanut laitteet A:lle ja B:lle tilauksen ja tilausvahvistuksen perusteella. Myyjänä Kaukomarkkinat Oy on suorittanut kaikki tavanomaisen tilausmyynnin edellyttämät toimenpiteet. Tilausasiakirjoissa myyntihinnaksi on ilmoitettu 61 074 markkaa. Tämän jälleenmyyntihinnan A ja B olisivat joutuneet maksamaan hankkiessaan laitteet laillisesti ja siis noudattaessaan asianosaisten välille syntynyttä sopimusta.
A ja B ovat laitteet tilatessaan sitoutuneet yksiselitteisesti suorittamaan niistä jälleenmyyntihinnan eivätkä he voi vedota omaan rikokseensa tilaussopimuksen pätemättömyysperusteena. Ei ole mitään muutakaan perustetta arvioida asianomistajaa rikoksen johdosta kohdannutta vahinkoa pienemmäksi kuin siinä tapauksessa, että A ja B olisivat ostajina rikkoneet sopimuksenmukaisen päävelvoitteensa ja jättäneet laskun maksamatta. Velkomuskanteen nostaminen olisikin ilmeisesti johtanut laskun mukaisen suoritusvelvollisuuden vahvistamiseen.
Näillä perusteilla ja kun vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan korvaus vahingosta, joka on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla, käsittää korvauksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon, Korkein oikeus katsoo, että petoksella aiheutettuna ja asianomistajalle korvattavana vahinkona on pidettävä kysymyksessä olevassa tilaussopimuksessa mainittua hintaa.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että A:n ja B:n Kaukomarkkinat Oy:lle yhteisvastuullisesti suoritettava vahingonkorvaus korotetaan 61 074 markkaan käräjäoikeuden mainitsemine korkoineen.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Tulokas: Erimielisyys koskee sitä, onko niin sanottuun tilauspetokseen syyllistyneiden korvattava asianomistajan vahinko tavaroiden ulosmyyntihinnan mukaan vai sen mukaisesti, mitä tavaroiden jälleenhankinta tulee asianomistajalle maksamaan.
Asianomistajan vahingon suuruus riippuu siitä, jääkö petoksen vuoksi kauppoja tekemättä. Tämä riippuu monista seikoista, kuten varaston suuruudesta ja kiertonopeudesta, tavaroiden toimitusajasta sekä kysynnästä ja tarjonnasta. Jos kauppa kärsii, korvauksen tulee kattaa tavaroiden jälleenhankintakustannusten ohella myös menetetty myyntikate. Asiaa arvioitaessa huomioon ei voida ottaa petollista tilausta, koska sitä ei ollut tarkoituskaan maksaa.
Ottaen huomioon asian laatu, prosessitaloudelliset seikat ja käytännön tarpeet sekä asianomistajan mahdollisuudet saada korvaus perityksi, ei ole perusteltua asettaa ankaria näyttövaatimuksia sen suhteen, onko rikoksesta aiheutunut myynnin menetystä. Lähtökohtana voidaan rikoksen kohdistuessa kauppavarastoon pitää sitä, että näin on tapahtunut ellei asianhaaroista muuta ilmene. Tilauspetosten osalta korvaus on siten yleensä määrättävä ulosmyyntihinnan mukaisesti.
Näillä perusteilla päädyn, kun esitetty selvitys ei anna muuhun aihetta, samaan lopputulokseen kuin Korkeimman oikeuden enemmistö.
Oikeusneuvos Krook: Asian osapuolet ovat erimieliset siitä, onko yhtiölle tuleva korvaus petoksen johdosta menettämistään kauppatavaroista määrättävä tavaroiden jälleenmyyntihinnan vai jälleenhankintahinnan mukaan.
Lähtökohtana on, etteivät ilman maksutarkoitusta tehty tavaratilaus ja sen johdosta annettu tilausvahvistus synnytä osapuolia sitovaa sopimusta, johon petoksen kohteeksi joutunut voisi perustaa myyntihinnan mukaisen, myös myyntivoiton käsittävän maksuvaatimuksen. Tämä merkitsee sitä, että asianomistajan petoksen johdosta kärsimän vahingon suuruus on vahvistettava tilausasiakirjoissa tai -neuvotteluissa mainituista hintatiedoista riippumatta. Toinen asia on, että petoksesta hyvinkin voi aiheutua asianomistajalle korvattavaa vahinkoa, ei ainoastaan kustannuksina - etenkin tavaroiden lähettämisestä, jälleenhankinnasta ja käsittelystä - vaan myös menetettynä voittona. Näin on asia, jos asianomistaja omaisuusdisponoinnin vuoksi menettää myyntimahdollisuuksia. Tämä riippuu puolestaan monista seikoista, kuten varaston suuruudesta ja kiertonopeudesta, tavaroiden toimitusajoista sekä kysynnästä ja tarjonnasta.
Yhtiö ei ole väittänyt, että sille olisi petoksen johdosta aiheutunut myynnin menetystä. Muutoinkaan ei ole perusteita olettaa näin tapahtuneen ottaen huomioon, että yhtiö on elektrotekniikkatuotteiden maahantuontia ja myyntiä harjoittava suuryritys ja että menetetyt tavarat ovat televisioita ja videolaitteita.
Näillä perusteilla katson, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomion lopputulosta.
Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Kari Hirvonen sekä lautamiehet Lindström, Pippingsköld ja Ranki.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Hukkanen, Tuomaala ja Maunula, joka on myös esitellyt asian.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Krook (eri mietä), Wirilander, Tulokas (eri mieltä) ja Hidén. Esittelijä Markku Vuorela.